Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Kirkkonummen kunnan maksamaan 35 000 euron korvauksen ja 10 000 euron hyvityksen JHL:läiselle huoltomies Heidi Kimarille. Syynä oli tasa-arvolain rikkominen. Kunnan ainoaa naispuolista huoltomiestä ei otettu päivystysrinkiin tämän toistuvista pyynnöistä huolimatta.
Heidi Kimari, 42, jännitti malttamattomana puhelimen ääressä kuullakseen käräjäoikeuden ratkaisun. Oli perjantai 15. helmikuuta 2019.
– Myöhään iltapäivällä puhelin soi, minä vastasin ja JHL:n palkkaama lakimies Anna-Leena Virtanen alkoi piinallisen hitaasti kertoa, että kyllä tässä kävi nyt niin että me voitettiin! Sillä hetkellä nauratti ja itketti yhtä aikaa, Kimari muistelee.
JHL:n pääluottamusmies Katja Juuti (oik.) on ollut korvaamaton tuki Heidi Kimarille raskaassa oikeusprosessissa.
Heti puhelun päätyttyä Kimari soitti JHL:n pääluottamusmies Katja Juutille kertoakseen ilouutisen. Juuti ja kaksi häntä edeltänyttä liiton pääluottamusmiestä, Maria Lehtonen ja Riki Saarimaa, olivat olleet Kimarin apuna ja tukena vuodesta 2011.
Kimari ihmetteli, miksi Kirkkonummen kunta täydentää päivystysrinkiä vain miehillä.
Silloin Kimari alkoi ensimmäisen kerran ihmetellä, miksi hän ei toistuvista pyynnöistään huolimatta pääse mukaan huoltomiesten päivystysrinkiin, vaan Kirkkonummen kunta täydentää päivystysrinkiä vain miehillä.
– En olisi yksinäni älynnyt hakea tasa-arvovaltuutetun lausuntoa saati uskaltanut haastaa työnantajaa oikeuteen. Liiton lakimiehelle, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille kuuluu kiitos siitä, että he uskoivat asiaani silloinkin kun oma usko oli koetuksella, Kimari sanoo.
Piinapäivät käräjäoikeudessa
Käräjäoikeuden päätöstä edelsi kaksi piinalta tuntunutta istuntopäivää, joissa ruodittiin yksityiskohtaisesti Heidi Kimarin koulutusta, ammattitaitoa, työkokemusta ja -motivaatiota sekä terveydentilaa.
Työnantaja halusi kaikin keinoin osoittaa, että Kimarin syrjäyttämiselle päivystysringistä oli lain edellyttämät asialliset perustelut.
Käräjäoikeus löysi viitteitä tahallista velvoitteiden rikkomisesta sekä piittaamattomuudesta lain vaatimuksia kohtaan.
Käräjäoikeus ei perusteluja löytänyt. Päinvastoin: työnantaja oli oikeuden mielestä menetellyt työsopimuslaissa ja tasa-arvolaissa säädetyn syrjinnän vastaisesti. Lisäksi oikeus totesi, että Kimariin kohdistunut syrjintä oli kestänyt pitkään ja aiheuttanut hänelle mittavan ansionmenetyksen.
Eikä siinä kaikki. Käräjäoikeuden mukaan työnantajan menettelyyn liittyi piirteitä, jotka viittasivat tahalliseen velvoitteiden rikkomiseen sekä piittaamattomuuteen lain vaatimuksia kohtaan. Jälkimmäinen moite johtui siitä, että kunta oli useana vuonna laiminlyönyt huoltoringissä työskennelleiden miesten ylityömäärien valvonnan.
”Tämä me katsotaan loppuun asti”
Lopputulema oli, että käräjäoikeus tuomitsi Kirkkonummen maksamaan Heidi Kimarille 35 000 euroa työsopimuslain mukaista vahingonkorvausta ansionmenetyksestä sekä 10 000 euroa tasa-arvolain mukaista hyvitystä korkoineen. Lisäksi kunta määrättiin maksamaan Kimarin oikeudenkäyntikulut, yli 15 000 euroa.
Heidi Kimari pyysi useaan kertaan pääsyä huoltomiesten päivystysrinkiin, mutta ei saanut työnantajalta perusteluja sille, miksi valinta osui aina miehiin. Kimari sisuuntui ja otti yhteyttä liiton luottamusmiehiin ja lopulta tasa-arvovaltuutettuun.
– Turha edes kysyä, olinko tyytyväinen. Totta kai olin, Kimari sanoo.
– On ollut aikoja, jolloin en ole saanut ollenkaan nukutuksi.
Hiukan iloa himmentää se, että Kirkkonummi on ilmoittanut tyytymättömyytensä oikeuden ratkaisuun ja saattaa valittaa päätöksestä hovioikeuteen.
– Koko prosessi on ollut tunteiden vuoristorata. Asia on pyörinyt mielessä, ja on ollut aikoja, jolloin en ole saanut ollenkaan nukutuksi.
Myös pääluottamusmies Katja Juuti oli huolissaan Kimarin jaksamisesta.
– Täällä toimistossa on itketty eräätkin itkut mutta yhdessä päätettiin, että tämä katsotaan loppuun asti, hän sanoo.
”Äijämäinen” meininki vallalla
Heidi Kimari aloitti Kirkkonummen kunnan huoltomiehenä loppuvuodesta 2009. Hän oli suorittanut kiinteistönhuollon ammattitutkinnon ja sitä ennen automekaanikon perustutkinnon.
– Olen aina tykännyt käsillä tekemisestä. Jo pienenä purin moottorisahan osiin, vaikka en ihan aina osannut kasata sitä.
Huoltomies Heidin Kimarin vastuulle kuuluu viiden päiväkodin, kirjaston ja muutaman muun Kirkkonummen kunnan kiinteistön huolto- ja talonmiehen työt. Loisteputken vaihto sujuu näppärästi.
Kimari oli huoltoporukan ensimmäinen nainen. Oikeudenkäynnissä hän kuvaili työilmapiiriä ”äijämäiseksi”.
Pari vuotta työskenneltyään Kimari tiedusteli esimieheltään, pääsisikö mukaan huoltomiesten päivystysrinkiin. Ringissä oli viisi huoltomiestä.
– Ilmoitin kiinnostuksestani sähköpostilla esimiehelle ja kyselin perään. Asiaa pompoteltiin edestakaisin, enkä saanut kunnon vastausta, kertoo Kimari.
Päivystyksestä tuntuva palkanlisä
Päivystysrinkiin pääseminen nostaa huoltomiehen ansioita huomattavasti, koska päivystyksestä maksetaan varallaolokorvaus sekä ylityö- ja työaikakorvaukset illoilta, öiltä ja viikonlopuilta.
Tehtävään ei ollut varsinaista hakumenettelyä, vaan päivystämään halukkaita valittiin esimiehen päätöksellä sitä mukaa kuin paikkoja vapautui.
Vuonna 2011 rinkiä täydennettiin yhdellä huoltomiehellä ja vuonna 2012 kahdella. Kimari sisuuntui ja otti yhteyttä pääluottamusmies Maria Lehtoseen, joka alkoi selvittää asiaa ja vaati työnantajalta perusteluja valitsematta jättämiselle.
Työnantajan välttelevä asenne jatkui. Kimari suoritti työn ohessa kiinteistönhuollon erityisammattitutkinnon (2013–2014), mutta tutkinnon suorittaminenkaan ei muuttanut tilannetta.
Pääsy rinkiin vasta 2016
Tasa-arvovaltuuettu valvoo naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Lokakuussa 2015 Kimari pyysi tasa-arvovaltuutetun kantaa syrjintäepäilyyn.
Työnantaja ei reagoinut oma-aloitteisesti edes tasa-arvovaltuutetun lausuntoon.
Noin puolta vuotta myöhemmin antamassaan lausunnossa tämä totesi, että Kimari oli asetettu epäedulliseen asemaan sukupuolensa perusteella.
Työnantaja ei reagoinut oma-aloitteisesti edes tasa-arvovaltuutetun lausuntoon, vaan vasta JHL:n pääluottamusmies Riki Saarimaan vaatimuksesta käynnistetyt neuvottelut tuottivat tulosta ja Kimari pääsi aloittamaan ringissä kesällä 2016.
Samalla päivystäjien määrä lisättiin kuuteen. Syynä oli se, että päivystysrinkiin osallistuneilla huoltomiehillä oli teetetty ylitöitä enemmän kuin työaikalaki sallii.
Esimerkiksi vuonna 2011 päivystysringin vetäjän ylityön määrä oli 499 tuntia, kun työaikalain mukaan sallitun ylityön määrä on 250 tuntia. Kirkkonummi oli siis laiminlyönyt ylityötuntien valvonnan ja rikkonut työaikalakia.
Koska työnantajan viivyttelystä oli aiheutunut Kimarille vuosien mittaan huomattavaa taloudellista menetystä, hän haastoi ammattiliittonsa JHL:n tuella Kirkkonummen kunnan oikeuteen työsopimuslain ja tasa-arvolain rikkomisesta. Kanne laitettiin vireille marraskuussa 2017.
Työnantajan todistelu ei kantanut
Tasa-arvovaltuutetulle antamassaan selvityksessä ja käräjäoikeudessa Kirkkonummen kunta puolusti menettelyään vetoamalla päivystysrinkiin valittujen koulutukseen, ammattitaitoon, soveltuvuuteen ja kykyyn hoitaa itsenäisesti päivystystehtäviä. Heidi Kimari ei työnantajan mukaan täyttänyt näitä vaatimuksia.
Lisäksi työnantaja vetosi Kimarin sairauspoissaoloihin. Tällä oli sairauspoissaoloja jonkin verran enemmän kuin muilla huoltomiehillä.
Työnantajan olisi pitänyt selvittää poissaolojen syyt oikea-aikaisesti.
– Sairauspoissaolot johtuivat muun muassa kahdesta vaivaisenluun leikkauksesta ja kahdesta keskenmenosta. Niistä kuten muistakin sairauslomista minulla on lääkärintodistukset, Kimari kertoo.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeutta työnantajan jälkikäteen esittämä perustelu sairauspoissaolojen vaikutuksesta Kimarin valitsematta jättämiselle eivät vakuuttaneet.
Sen mielestä työnantajan olisi pitänyt selvittää poissaolojen syyt oikea-aikaisesti ja soveltaa käytössä ollutta varhaisen välittämisen mallia, jos se oli aidosti huolissaan työntekijän työkyvystä.
Käräjäoikeus jätti huomiotta myös työantajan kriittiset arviot Kimarin ammattitaidosta ja pätevyydestä päivystystehtävään. Työnantajalla ei ollut esittää yhtään kirjallista todistetta siitä, että Kimari olisi saanut huoltomiehen työstään kielteistä palautetta kanneaikana vuosina 2011–2016.